Rientolan eläkeläisten soittokunta

Soittajien keski-ikä 74 vuotta, kolme sotaveteraania soittajissa. Yli 80-vuotiaita 7 kpl. Soittokunnan perustus on J.W. Enqvistin tehtaan tukemassa Lielahden VPK:ssa, jonka yhteydessa se toimi vuodesta 1919. Tehdas ilmoitti vuonna 1964 luopuvansa soittokunnan tuesta ja päätti luovuttaa soittimet Rientolalle.

Heikki Saarilahti oli tullut vuotta aiemmin Rientolan toiminnanjohtajaksi ja Ahjolan kansalaisopiston opetustehtäviin. Han perusti vuonna 1964 Rientolaan 10-13 vuotiaista nuorista poikaseitsikon ja alkoi opettaa heitä yhteissoittoon.

Ajatus varttuneemman väen soittokunnasta iti Saarilahden ja eräiden lopetetun Lielahden VPK:n soittokunnan soittajien mielessä. Vuonna 1967 päätettiin perustaa eläkeläisten soittokunta, mikäli tietyt avainhenkilot saataisiin mukaan. Tässä onnistuttiin ja soittokunnan ensimmäinen harjoitus pidettiin 17.11.1967 iltapaivällä. Mukana oli 7 soittajaa. Johtajaksi oli saatu Lielahden VPK:n kornetisti Lauri Kivimaa.

Vuodesta1968 alkoi soittajien määrä vähitellen kasvaa. Yksi heistä oli lopetetun VPK:n soittokunnan, siloin vielä työelämassä ollut klarinetisti Mauno Tulijoki, joka edelleen 88-vuotiaana soittaa orkesterissa klarinettia ja saksofoneja.

Soittokunnan kapellimestareina Kivimaan jalkeen ovat toimineet Emil Kivikoski 1969-, Ilmari Tuomlnen 1973-, Ilkka Heikkilä 1984-, Heikki Leimu 1988-, JaIi Ahola 1993-, Jorma Salmela 1997-, Ilkka Heikkila 2000- ja Juho Silvennoinen vuosina 2004 -06. Nykyinen kapellimestari on musiikin maisteri Jutta JeIys. Hän on soittokunnan ensimmäinen naiskapellimestari

Lähes kaikilla soittokunnan jäsenillä on pitkä soittajatausta, jopa yli seitsemän vuosikymmenta, joukossa myos ammattimuusikoita. Monet heistä ovat säveltäneet ja sovittaneet teoksia puhallinorkestereille. Lukuisimman työn tällä saralla ovat tehneet Ilkka Heikkilä, Heikki Vihanto, Ilmari Tuominen, Jorma Salmela ja Martti Kylänen.

Soittokunnalla on vuosittain pari- kolmekymmentä esiintymista. Pienet kokoonpanot, saksofoni- ja vaskikvartetit, taydentavat musiikkitarjontaa. Esiin- tymiskohteina ovat olleet Tampereen ja sen lähiseudun kirkot, koulut, hoito- ja sosiaalialan laitokset, puistot ja torit seka monien yhteisöjen juhlatilaisuudet. Kaukaisimmat soittoretket ovat ulottuneet Laatokan rantamille ja Viroon.